Urheilijan lihashuoltoon kuuluu oleellisena osana hieronta. Urheiluhieronnan tarkoituksena on poistaa lihasten lepojähmeyttä sekä ylläpitää lihasten venyvyyttä ja nivelten liikelaajuutta. Hieronta lievittää välitöntä ja viivästynyttä lihaskipua kuormituksen jälkeen. Hieronnalla on myös lihaskouristuksia laukaiseva ja rasitusvammojen syntymistä ehkäisevä vaikutus.
Urheiluhieronnan perustana on klassisen hieronnan menetelmät, joita sovelletaan urheilijan harjoittelua ja kilpailemista tukevalla tavalla. Hieronnassa käytetään omia erikoistekniikoita. Tällainen hieronta sopii myös loistavasti kuntourheilijoille.
Alla on esitetty hieronnalle asetettavia tavoitteita ja soveltamisperiaatteita valmennuskauden näkökulmasta. Lähde: Arponen & Airaksinen, Hoitava hieronta
1. Peruskuntokausi
Tavoitteet
- perusominaisuuksien kehittyminen
- perusvoiman ja kestävyyden lisääntyminen
- elimistön nousujohteinen kuormittuminen
Hieronta
- rentouttavaa, muokkaavaa, palauttavaa hierontaa
- huoltavaa, tutkivaa ja tarvittaessa hoitavaa
- noin 1 x vko
2. Kilpailuun valmentava kausi
Tavoitteet
- lajivalmiuksien kehittyminen
- tekniikan hioutuminen
- suorituskyvyn huipputason saavuttaminen
Hieronta
- palautumista nopeuttavaa
- lajinomaista, erityishuomio lihaksiin, jotka joutuvat kovimpaan rasitukseen
- 1-3 x vko
- voimakkaampaa perushierontaa ennen kevyempiharjoitteista päivää, 1 x vko
3. Kilpailukausi
Tavoitteet
- teknisten valmiuksien ja kilpailusuorituksen hienosäätö
- huippukunnon saavuttaminen
- perusvalmiuksien säilyminen
- henkinen valmentautuminen
Hieronta
- kevyempää, lyhytkestoisempaa
- kohdistetaan rasituslihaksiin
- ns. perushieronta annetaan 2-3 päivää ennen kilpailua
- psyykkaus: ”tsemppaavaa” tai kilpailujännitystä purkavaa hierontaa
- ei saa aiheuttaa ylirentoutta eli veltoutta
4. Siirtymäkausi
(ylimeno- tai lepokausi)
Tavoitteet
- elimistön palautuminen kilpailukauden fyysisistä ja psyykkisistä rasituksista
Hieronta
- rentouttavaa perushierontaa
- fyysinen ja psyykkinen ”tyhjennys”